Härkishöystö ja nachoja

 

Olen viime aikoina mietiskellyt josko vähentäisin broilerin syöntiä. Punaisesta lihasta luovuin yli 20 vuotta sitten (salaisia paljastuksia: tiesitkö etten ole koskaan maistanut kebabbia? Tai syönyt vaikkapa McDonaldsin tuplajuustohampurilaista tai Saarioisten klassikkoa: kinkkupizza-roiskeläppää). Kanaa ja kalaa syön viikottain, kuukauteen mahtuu aika ajoin muutamia kasvisruokapäiviäkin. Luin viime viikolla netistä broilerin tehotuotannosta ja se pisti miettimään josko viilaisin kulutus- ja ruokatottumuksiani uuteen uskoon. Tuumasta toimeen, kävin ostamassa kaupasta Härkistä,  Versofoodin härkäpapuvalmistetta. Suunnitelmana oli tehdä meksikolaisvaikutteista tortillantäytettä: paksua tomaattikastiketta jonka sekaan laitoin riisiä ja maustoin limellä, chilillä ja valkosipulilla. Kastikepohjasta tuli huikean hyvä, ja siihen lisäsin Härkiksen. Höystön laitoin tortillojen väliin kera creme fraichen ja tuoreen korianterin. Ensivaikutelmat: täähän maistuu ihan pahvilta. Tää koostumushan on kuin kuivaa purkkitonnikalaa. Voi hemmetti, tää Härkis pilaa koko ruuan. Argh, oisinpa käyttänyt broileria (kyllä, kehtaan myöntää tämänkin).

Seuraavana päivänä palasin ruokani äärelle uudestaan ja käytin sitä nachojen höysteenä. Tilanne oli parantunut edellispäivän alkujärkytyksestä: Härkiksen maku oli tasaantunut ja maku varsin kelvollinen. Huomasin myös että härkishöystöni on todella täyttävää - samaa ruokaa riitti neljälle aterialle. Lopputulos: aion kokeilla uudestaankin. Hyvää tulee kunhan yhdistää sen vahvojen makujen kanssa. Niin ja entäs se nyhtökaura - kokeiluun menee sekin!

Härkishöystö

2 sipulia

3 valkosipulinkynttä

1 punainen chili

2 pientä porkkanaa

1 prk Polpa kirsikkatomaatteja

1/2 dl tomaattipyrettä

Savupaprikajauhetta

Suolaa

Mustapippuria

Ripaus sokeria

Oliiviöljyä

Puolikkaan limen mehu

1 paketti Härkistä

2 dl tummaa riisiä

1 kasvisliemikuutio

Tarjoiluun:

Creme fraichea

Tuoretta korianteria

Tortillachipsejä (minä tein nachot itse maissitortilloista, kts. vinkki reseptin lopusta)

Aloita riisistä: kypsennä kattilassa 2 dl tummaa riisiä. Laita keitinveden joukkoon kasvisliemukuutio. Kun riisit on tulilla, aloita muut valmistelut: pilko sipuli, chili ja valkosipuli. Kuutio porkkana pieniksi paloiksi. Laita pannulle oliiviöljyä ja savupaprikajauhetta, heitä porkkanakuutiot pannulle ja paista hetken aikaa. Pienennä lämpöä ja lisää sipuli. Kun sipuli on kuullottunut, lisää valkosipuli ja chili. Kuullota hetken aikaa ja lisää kirsikkatomaattisäilyke ja tomaattipyre. Mausta suolalla ja pippurilla sekä ripauksella sokeria. Anna porista n. 15 minuuttia. Lisää tomaattihöystön sekaan kypsä riisi ja hieman sen keitinvettä. Purista höystön joukkoon puolikkaan limen mehu. Höystön tulee olla tiivistä seosta, ei liian nestemäistä. Lisää lopuksi Härkis, seikoita ja anna olla vielä hetki liedellä.

Tarjoile tortillachipsien kanssa: asettele tarjoiluvadille tortillachipsejä ja niiden päälle lusikallinen härkishöystöä. Viimeistele creme fraichella ja tuoreella korianterilla.

VINKKI:

Voit tehdä tortillachipsit myös itse. Ota tarvitsemasi määrä maissitortilloja, ja leikkaa tortillalätyt 4 osaan. Laita viipaleet uunipellille niin etteivät ne ole päällekkäin, ja pirskottele päälle vähän oliiviöljyä. Paista 200 asteisessa uunissa kunnes reunat hieman tummuvat. Ota pois uunista, ripottele päälle haluamaasi maustetta (esim. savusuolaa tai bbq-maustetta). Anna olla hetken aikaa pellillä jotta sipsit kovettuvat. 

Bruschettat tomaattitäytteellä

Palataanpa vielä kerran Italia-fiiliksiin. Syyskuisen Rooman-matkani (lue lisää täältä!) inspiraatio kantaa vielä näihin lokakuun pimeneviin ja tuulisiin iltoihin saakka. Tein viikonloppuna Italia-fiiliksissä tomaattisia alkupalaleipiä, bruschetta al pomodoro. Näihin et montaa ainesta tarvitse, ja valmistus on nopeaa. Nämä ovat hyvä naposteluruoka tarjottavaksi vaikka isommallekin joukolle.

300 g kirsikkatomaattimix
Puolikas makea sipuli
Tuoretta basilikaa
Suolaa
Mustapippuria
Oliiviöljyä
Vaaleaa leipää, esim. ciabattaa
1 valkosipulinkynsi

Pilko kirsikkatomaatit kahdeksaan osaan ja laita kulhoon. Kuutioi sipuli pieneksi silpuksi ja heitä tomaattien sekaan. Hienonna basilika silpuksi ja laita muiden ainesten joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Lorauta joukkoon hieman oliiviöljyä. Sekoita.
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Leikkaa leipä viipaleiksi. Kuori valkosipulinkynsi ja hiero valkosipulinkynttä leipäpaloihin. Tällä keinolla leipiin jää vieno valkosipulin aromi, mutta ei näkyviä valkosipulinpaloja. Lorauta leipien päälle hieman oliiviöljyä. Paahda leipiä uunissa viitisen minuuttia.
Ota leivät uunista ja laita niiden päälle tomaattiseosta. Buon appetito!

VINKKI:
Leivät ovat erinomaisia myös mozzarellalla höystettyinä.
Valmista tomaattiseos, viipaloi leipä, laita leipäviipaleille tomaattiseosta ja riivi päälle mozzarellaa. Laita 250 asteiseen uuniin grillivastuksen alle n. viideksi minuutiksi (kunnes mozzarella on sulanut ja saanut hieman väriä).

Omenainen juustokakku purkissa

Omenasesongista innostuneena herkuttelin viikonloppuna nopealla juustokakku-muunnelmalla: lasiseen säilykepurkkiin kerroksittain koottavalla omenaisella tuorejuustovaahto-keksi-jälkiruualla. Helppoa, nopeaa, herkullista. Mitä muuta sitä jälkiruualta kaipaakaan? Reseptistä tulee 3-4 annosta.

Tuorejuustovaahto:

1 dl kuohukermaa

100 g vaniljatuorejuustoa

1 rkl tomusokeria

1/2 dl jogurttia (melkein mikä vaan kelpaa, minulla sattui olemaan kaapissa Arlan mangojogurttia)

Omenatäyte:

Nokare voita

3 pienehköä punaista omenaa

3 rkl fariinisokeria

Lisäksi:

Walkers pekaanipähkinä-karamelli -keksejä (tai muita vastaavia oman makusi mukaan)

Vaahdota kerma löysäksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon huoneenlämpöinen tuorejuusto. Lisää tomusokeri ja jogurtti, sekoita tasaiseksi. Laita jääkaapiin omenatäytteen valmistuksen ajaksi.

Kuori omenat ja kuutioi ne. Laita voinokare paistinpannulle ja karamellisoi omenoita hetki voissa. Lisää fariinisokeri. Omenat ovat valmiit kun sokeri on täysin sulanut ja hieman paahtunut.

Murustele keksit lasipurkin pohjalle. Laita keksien päälle karamellisoituneita omenanpaloja. Laita omenoiden päälle tuorejuustovaahtoa ja ripottele pinnalle keksinmuruja ja paistinpannulle omenoiden paistamisesta jäänyttä karamellia.

 

Myskikurpitsakeitto

 Myskikurpitsakeitto on täydellistä syysruokaa: tuhtia, mausteista, lämmittävää. Se sopii mainiosti alkupalakeitoksi ja siitä saa tukevan lounaan kun ripottelee pinnalle vaikkapa fetaa tai grillattua kanaa. Keiton valmistus vie hetken aikaa koska ainekset paahdetaan ensin, mutta lopputulos on vaivan arvoinen!

Myskikurpitsakeitto

1 myskikurpitsa

1 punainen chili

4 valkosipulinkynttä

Peukalonpään kokoinen pala tuoretta inkivääriä

Oliiviöljyä

1 1/2 kasvisliemukuutiota

8-13 dl vettä riippuen myskikurpitsan koosta

Suolaa

Mustapippuria

Muskottia

Inkivääriä

Tarjoiluun:

Pinjan- ja kurpitsansiemeniä

Vuohenjuustoa

Tryffeliöljyä

Kuori myskikurpitsa ja leikkaa se reiluiksi lohkoiksi (esim. 10 palaan). Asettele leivinpaperin päälle uunipellille. Poista chilistä siemenet ja leikkaa muutamaan osaan. Kuori valkosipulinkynnet ja pilko muutamaan osaan. Kuori inkivääri ja leikkaa lastuiksi. Laita valkosipulin-, chilin- ja inkiväärinpalaset myskikurpitsan päälle uunipellille. Ripottele päälle oliiviöljyä. Paahda 200 asteisessa uunissa n. tunti. Tarkkaile ettei myskikurpitsa paahdu mustaksi (mausteaineiden tummumisella ei ole väliä).

Ota ainekset uunista. Pilko myskikurpitsa hieman pienemmiksi paloiksi ja laita kattilaan (voit laittaa kattilaan myös paahtuneen chilin ja inkiväärin - näin saat keittoon intensiivisemmän maun. Ongi ne kuitenkin pois ennen keiton soseuttamista. Niiden poissaaminen kattilasta on helppoa kunhan ovat reilunkokoisia paloja). Laita kattilaan vettä, määrä vaihtelee 8-13 desilitran välillä riippuen myskikurpitsasi koosta ja siitä kuinka paksua keittoa haluat. Vettä kannattaa lisätä vähitellen. Laita kattilaan myös kasvisliemikuutio ja mausta suolalla, mustapippurilla, muskotilla ja jauhetulla inkiväärillä.

Anna porista liedellä kunnes myskikurpitsa on täysin pehmeää. Mikäli laitoit kattilaan myös paahtuneet chilit ja inkiväärinpalat, nouki ne tässä vaiheessa pois keitosta. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa vettä jos keitto on liian paksua. Tarkista maku.

Ripottele valmiiden annosten päälle paahdettuja pinjan- ja kurpitsansiemeniä sekä vuohenjuustoa. Viimeistele annos tryffeliöljyllä (joka on muuten aivan täydellinen makupari tälle keitolle!).

Matkavinkit Roomaan

Saluti da Roma, eli terveiset Roomasta! Tässä postauksessa on luvassa tuutin täydeltä matkavinkkejä Roomaan. Vietimme siskoni kanssa aurinkoista ja herkkujen täyteistä minilomaa Roomassa syyskuun puolivälissä. Ajankohta osoittautui hyväksi valinnaksi: Roomassa oli lämmintä ja aurinkoista, ja pahinta kuumuutta taittoi pieni syksyinen tuulenvire. Myönnän heti alkuun etten ole ollut mikään Italia-fani. Rooma kuitenkin palautti uskoni Italiaan: mukavia ihmisiä, hyvää ruokaa ja hyvää fiilistä. Ja se historia! Kertasin Rooman historiaa ennen matkaa kirjoja lukemalla. Kuvittelin olevani jotenkin kartalla asioista mutta mitä vielä - kaupunki pääsi yllättämään: historia on iki-aikaista, se on isoa, mahtavaa ja sitä on joka paikassa. Kuvittelin sitä olevan valtavasti, mutta sitä on vielä enemmän.
Ohessa muutama tärppi Rooman matkalle. Saatat huomata että listalta puuttuvat ne jokaisen Rooman-kävijän pakolliset kohteet: Fontana di Trevi, Espanjalaiset portaat jne. Miksi? No siksi ettei niissä ole mitään muuta näkemistä kuin turistilaumat jotka sohivat toisiaan selfie-kepeillä. Käy ihmeessä katsomassa nämäkin kohteet, mutta keskity sen jälkeen mielekkäämpään tekemiseen:  etsi joltain sivukujalta herkullista palapizzaa myyvä koju, harhaudu kujien sokkeloon vaikkapa vanhassa juutalaisghetossa, ihaile täysikuuta Isola Tiberinan luona Ponte Cestiolla tai hyppää paikallisbussiin jolla pääset ihastelemaan maisemia joltain Roomaa ympäröivältä kukkulalta. Näistä paikoista minä löysin fiilistä joka teki Roomasta minulle merkityksellisen.

Matkavinkit Roomaan

1. Trastevere. Tunnelmallinen kaupunginosa "tois puol jokkee" eli Tiber-joen länsipuolella. Keskiaikaisia kujia, kivoja ravintoloita, ihana tunnelma.

2. Aventinus -kukkula. Aventinus on yksi Rooman seitsemästä alkuperäisestä kukkulasta, ja sieltä on hienot panoraama-näkymät kaupunkiin. Appelsiinipuisto, Giardino degli aranci, on kaunis keidas kukkulan laella. Aventinuksella sijaitsee myös Maltan ritareiden päämaja (os. Piazza dei Cavalieri di Malta), jonka portissa on Rooman kummallisin nähtävyys: avaimenreikä josta näkyy Pietarinkirkko. Koet yhdellä kurkistuksella kolme valtakuntaa: seisot Italiassa, kurkistat yli Maltan ritarikunnan hallitseman maapläntin ja katsot kohti Vatikaanivaltiota.

3. Vatikaani. Tämä se vasta huikea paikka olikin. Suosittelen käyntiä Vatikaanin Museossa, Musei Vaticanissa. Pääset niin uskomattomien, historiallisten taideaarteiden äärelle että sitä on vaikea edes ymmärtää. Paikka teki syvän vaikutuksen. Pietarinkirkkoon en museokierroksen jälkeen jaksanut enää jonottaa mutta kirkko oli upea ulkoapäinkin ihailtuna. Ja jonottamisesta puheenollen: osta lippu Musei Vaticaniin etukäteen museon verkkokaupasta. Pääset "pikakaistaa" pitkin jonon ohi. Ja usko pois, sitä jonoa todellakin on. (Tämän kuuman vihjeen luin Rooma-aiheista asiaa pullollaan olevasta blogista "Näkymiä vihreältä kukkulalta" http://kukkulalta.com/. Kiitos hyvästä vinkistä!)

4. Eataly (Piazzale XII Ottobre 1492). Ruokaintoilijan paratiisi: vanha lentokonehalli muutettuna ruokakaupaksi. Tämä valtava nelikerroksinen rakennus on täynnä italialaisia elintarvikkeita ja ravintoloita. Esimerkiksi pelkästään pastalle on pyhitetty osasto jonka koko vastaa helposti lähi-Siwasi pinta-alaa. Erinomainen paikka ruokatuliaisten ostoon. Miten tänne pääsee: suuntaa vaikkapa bussilla Ostiensen rautatieasemalle. Mene rautatieaseman läpi alikulkutunnelia radan toiselle puolelle ja olet perillä.

Extra-vinkki: käytä hyödyksesi julkista liikennettä. Minä ostin kolmen päivän julkisen liikenteen passin (hinta 18€) jolla sai matkustaa bussissa, metrossa ja raitiovaunussa niin paljon kuin sielu sietää. Roomassa pärjää toki kävellenkin mutta kilometrejä tulee valtavasti. Passi helpotti elämää ja mahdollisti sen että näin ja koin enemmän. Kävin paikoissa joihin en kävellen olisi lähtenyt lainkaan. Kävin esimerkiksi ihastelemassa hienoja maisemia Gianocolon kukkulan näköalapaikalta (Piazzale Giuseppe Garibaldi) ja ostamassa herkkuja Testaccion kaupunginosassa sijaitsevastasta Pasticceria Barberinista (Via Marmorata 43). Vieressä muuten kuuluisa Volpettin herkkukauppa!

Majoitusvinkki: majoituimme siskoni kanssa Trasteveren kaupunginosassa Rezidenza Delle Artissa (Piazza Sidney Sonnino 13). Erinomainen sijainti, sydämellistä palvelua, kodinomainen tunnelma. Suosittelen!



Suihkulähde Pantheonin edustalla.




Musei Vaticani



Vasen kuva: Piaterinkirkko, Vatikaani. Kuva oikealla: Aventinuksen kukkula.




Yksityiskohta Ponte Sant'Angelolla




Katunäkymä, Centro Storico.