Testissä Tammerin aamiainen

Aamiaistestailuni saivat jatkoa viime viikonloppuna, kun vuorossa on testikäynti Radisson Blu Grand Hotel Tammeriin. Olen käynyt Tammerissa vuosien saatossa työn puolesta useita kertoja, ja paikan siirryttyä viime vuonna Radisson -ketjuun odotukset aamiaisen suhteen kasvoivat: hotelliaamiais-kategoriassa Radissonit ovat nimittäin kokemukseni mukaan omaa luokkaansa.

No, miten kävi tänä lauantaisena pakkasaamuna Tampereella? Aloitetaan hinnasta: 21 euroa. Sillä hinnalla on lupa odottaa melkoista kattausta.

Ensin hyvät puolet. Miljöö on upea. Kaikki huokuu vanhanajan loistoa ja tyylikkyyttä - tämän hienompaa hotellimiljöötä et Tampereelta löydä. Aamiaisen esillepano on tällaiselle esteetikolle mannaa. Purkkeja ja purnukoita. Leivät esillä ihanissa paperipusseissa. Smoothiet tarjoillaan söpöistä pikkupurkeista kera pillin. Kaunista ja ihanaa. Tarjolla on monipuolinen valikoima kylmiä ja lämpimiä aamiaisruokia.

Sitten ne huonot puolet. Tässä kohdassa voidaan palata hintaan: 21 euroa. Kuinka monta huonoa puolta saa olla aamiaisessa josta maksat 21 euroa? Aivan. Ei kovin montaa. Noh, kovin montaa niitä ei onneksi ollut, muuta sen verran kuitenkin että mieleen hiipi epäilys josko tämä aamiainen ei sittenkään ole hintansa väärti. Esimerkkinä croissantit: kuivia, kylmiä, todennäköisesti eilisiä, yön yli jääkaapissa levänneitä. Ei hyvä. Tai niin kovat suklaakeksit, ettei hampaat meinanneet pystyä niihin. Syömättä jäivät.

Lopputulos: periaatteessa kaikki on erinomaista. Jos olisin ollut hotellivieras jonka huonehintaan sisältyy aamiainen, olisin ollut enemmän kuin tyytyväinen. Silti ei voi olla miettimättä onko tässä käsillä hienoon krumeluuriin ja ulkomuotoon puettu tavallinen hotelliaamiainen? Odotukset olivat kovat, ja ne täyttyivät melkein.

Lisää aamiaisasiaa löydät täältä: lue miten aamiaistestissä pärjäsi Tampereen Lapland Hotel.

Aamiaistestissä Lapland Hotel Tampere

Olenkohan kertonut että olen aamiaishifistelijä? Suomeksi se tarkoittaa että olen äärimmäisen nirso aamiaisen suhteen. Söisin viikonloppuisin mieluusti aamiaista kodin ulkopuolella, mutta miksi, oi miksi, mieluisia paikkoja on niin hankala löytää Tampereelta? Pelkkä sämpylä ja kahvi ei minulle riitä, varsinkaan kun en juo kahvia, ja harvasta paikasta saa niin äärimmäisyyksiin vietyä sämpylää että se tyydyttäisi aamiaistarpeeni. Toisaalta, minut saa kyllä erinomaisen tyytyväiseksi hyvinkin yksinkertaisilla asioilla: tuore leipä hyvillä täytteillä, kylkeen vastatehty, täynnä makua oleva smoothie (pakko kysyä: miksi, oi miksi, niin monessa paikassa tuputetaan aamun ensimmäisille asiakkaille jotain eilisen jämä-smoothieta? Tai sitten täysin mautonta litkua joka muistuttaa enemmän maitolasillista kuin smoothieta - terveiset vaan yhdelle ABC:lle jossa "mansikkasmoothien" sekaan oli raaskittu laittaa ehkä kaksi maksikkaa. Jotain rajaa prkle terveisin nimimerkki "smoothienatsi").

No niin, palataanpa asiaan. Muutamia takuuvarmoja paikkoja Tampereelta löytyy: Kauppahallissa Ravintola Neljän Vuodenajan aamiainen on mahtava (croissant, hilloa, tuorepuristettua appelsiinimehua ja Eggs Benedict), samoin Kauppahallissa Ohanan aamiaispannukakut (en ole käynyt vähään aikaan - saahan niitä vielä, saahan?).

Oma lukunsa on sitten hotellien aamiaiset. Tampereen hotelliaamiaisista olen testannut suurimman osan. Johtuukohan siitä että olen tulossa vanhaksi, vai mistä, mutta niin se vaan on että hotelliaamiaisissakin laatu tuntuu nykyään tärkeämmältä kuin määrä. Perus-Cumulus-aamiainen valtavine leikkelevateineen ja edam-röykkiöineen ei vaan enää nappaa - ihan sama vaikka maksaisi 2 markkaa ja ruokaa saisi vetää niin paljon kun haluaa. Loppiaisena aamiaistestiin pääsi Lapland Hotel Tampereen (Yliopistonkatu 44) aamiainen, joka edustaa toista suuntausta: pientä ja tyylikästä - laatua eikä määrää.

Ruoka on esillä kauniisti pienillä vadeilla, kipoissa ja kupeissa. On erikoisuuksia (poro-mustamakkara) ja luxusta (kokki paistamassa omeletteja ruokailijan toiveen mukaan). Omat suosikkini aamiaistarjoomuksista olivat leipäjuusto kera lakka-appelsiinihillon (superhyvä yhdistelmä!), omeletti kera juuston ja karamellisoidun sipulin (maistui mahtavalta tuoreen leivän ja graavilohen kanssa) sekä jälkiruokapöydän omenapiirakka. Aamiaisen hinta oli 17 euroa - sanoisin että lähes hintansa väärti. Miinusta tuli hieman vetisestä ja mauttomasta smoothiesta (hahaa, mikä smoothiepoliisi musta on tullut?!?) ja siitä että tällaiselle ei-punaisen-lihan-syöjälle valikoima oli hieman suppea. Jos olet kaikkiruokainen lihansyöjä, aamiainen on taatusti hintansa väärti - seuralainen kehui pekonia täydellisesti paistetuksi.

Ravintolavinkit Helsinkiin

Vietin viikonloppuna minilomaa Helsingissä. Viikonlopusta tuli todellista ruokanautintojen ilotulitusta: olin valinnut kaikki ruokapaikat jo etukäteen blogeja (esim. wtd.fi julkaisi mielenkiintoisen listauksen juuri ennen reissuani) ja ravintola-arvosteluja tutkimalla, joten huonoa ruokaa ei tällä reissulla osunut kertaakaan vastaan. Syömisen lisäksi ohjelmaan mahtui shoppailua ja jouluisen Helsingin ihastelua. Mutta palataanpa siihen syömiseen. Helsinkihän on täältä maalaispitäjä Tampereelta katsottuja suoranainen suurkaupunki, ja persoonallisia ravintoloita täynnä -  paikkoja, joissa tuntuu ja maistuu henkilökunnan intohimo omaa tekemistään kohtaan. Tässä parhaat poiminnat viikonlopun ravintolakohteista:

1. Fat Ramen (Lönnrotinkatu 34, Hietalahden kauppahalli): iso kulho täynnä nuudelia, herkullista lientä ja muita tykötarpeita oli täydellinen valinta talvipäivän lounaaksi.  Maukasta ja lämmittävää. Kiva miljöö Hietalahden kauppahallissa. Erinomainen hinta-laatusuhde.

2. The Lucky Bastard (Itiksen kauppakeskus, 2. krs.): kerrankin laadukasta ostoskeskussyömistä. Joo, tarjolla hampurilaisia niinkuin sadassa muussakin ostoskeskusravintolassa, mutta tässä paikassa on yritystä ja hampurilaisissa kivaa twistiä. Kanahampurilainen savupaprikamajoneesilla oli superhyvä. Ja ähkynkin uhalla oli pakko maistaa myös freak shakea: suklainen överipirtelö oli mahtava!

3. Gaijin (Bulevardi 6): kehuttu ja hehkutettu - eikä suotta. Kymmenen ruokalajin Gaijin menu oli erinomainen: kaikki annokset eivät yltäneet "ylimaallisen hyvää" -kategoriaan, mutta muutama sinne pääsi, ja loputkin olivat vähintäänkin hyviä. Palvelu toimi juuri niin hyvin kuin tällaisessa paikassa pitääkin: keskiössä asiakas sekä ruoka. Ehdottomasti hintansa väärti!

Ja loppuun vielä extravinkki (koska vihkot ja paperiaskartelu on melkein yhtä tärkeää kuin syöminen):

Putinki (Korkeavuorenkatu 19): ihana vihko- ja paperikauppa lähellä Designmuseota Ullanlinnassa. Persoonallisia vihkoja, kortteja ja muuta paperitavaraa.




Fat Ramen: smokey duck.



Gaijinin tiikerirapuja.






Inkivääri-mantelikakkua ja vanilja-kurpitsajäätelöä Gaijinin tapaan.





Lucky Bastard: chocolatechip freakshake.





Lucky Bastard: The Old Bird -kanaburgeri.

Pari tapahtumavinkkiä viikonlopuksi

Tässä muutama käymisen arvoinen kohde tulevalle viikonlopulle:

Tampereen Stockmannia vastapäätä, entisen Bar Burriton tilaan on avattu muutamaksi päiväksi Tapas PopUp. Tapaksia oli tarjolla n. kymmentä sorttia, niitä sai kympillä kolme. Teatasin kanakroketteja, espanjalaista munakasta ja tonnikalasalaattia. Seuralaiselta maistelin vielä friteerattuja pikkukaloja - kaikki erinomaisia. Paikassa oli kiva fiilis ja hyväntuuliset kokit. Lisää tällaista Tampereelle! Tapas PopUp on auki 17.7.2016 eli sunnuntaihin saakka, joten vielä ehtii!


Käväisin tänään myös Keskustorin kansainvälisillä suurmarkkinoilla. Aika mukavaa meininkiä: paljon erilaisia torikauppiaita ranskalaisten laventelisaippuoiden myyjistä englantilaisten toffeepalojen kauppiaisiin. Kojuja oli mielestäni enemmän kuin aikaisempina vuosina, joukossa paljon herkkukojuja joista olisi saanut kaikkea patongeista parmesanjuustoon. Markkinoista pääsee nauttimaan lauantaihin 16.7. saakka.

Ranskalainen aamiainen Kauppahallissa

 

Tampereella on muutama paikka täydelliseen aamunaloitukseen: Tammelantori ja Kauppahalli. Tänään aamu alkoi jälkimmäisessä, tarkemmin sanottuna aamiaisella Ravintola 4 vuodenajassa. Hoksasin reilu kuukausi sitten että tämä ihana ranskalaisravintola on alkanut tarjoilla myös aamiaista ja olen testannut sen muutamana lauantaina. Kymmenen euron aamiaissetti sisältää eggs Benedict -annoksen kala-, kasvis- tai lihatäytteellä, croissantin ja hilloa, kahvin sekä tuorepuristettua appelsiinimehua. Erinomainen satsi ja ehdottomasti hintansa väärti! Aamiaista on tarjolla klo 9.00 alkaen.

 

Lähi-idän makuja Tampereella: Zeytoon

Tampereelle Tuomiokirkonkadulle on avattu mahtava kasvisravintola: Lähi-idän makuja tarjoava Zeytoon. Kävin testaamassa paikan muutama viikko sitten. Pikkuinen ravintola oli upaten täynnä, joten päädyin ottamaan annokseni mukaan. Ravintolan täyttää iso meze-tiski, josta Zeytoonin kokit koostavat salaatti- ja falafel-annoksia. Valitsin halloumi falafelin, joka sisälsi edellämainittujen lisäksi mm. hummusta, salaattia, tzatsikia ja maustettua kikherneitä. Kaikki oli raikasta, tuoretta ja erinomaisen makuista. Tämä on take-awayta minun makuuni!

Ravintola Zeytoon, Tuomiokirkonkatu 21, Tampere.

Vielä ehdit Tamperradaan!

Tamperrada - Tampereen kivoin ruokatapahtuma on täällä taas! Kiersimme eilen työkavereiden kanssa maistelemassa pintxoksia eri ravintoloissa, ja ilta oli mitä mainioin! Tänä vuonna Tamperradan pintxokilpailuun osallistuu yhteensä 20 ravintolaa. Monessa paikassa oli tarjolla kilpailuannoksen lisäksi muitakin tapaksia. Omaksi suosikikseni nousi pikkubistro Kattila (Hallituskatu 5). Kilpailuannos oli tottakai hyvänmakuinen, eikä päätökseen voinut olla vaikuttamatta myös kokonaiskokemus: ravintolassa oli ihana, eloisa fiilis, ja tarjolla oli monenlaisia pintxoja jotka olivat kauniisti esillä. Kaikesta näki että kisaan oli lähdetty tosissaan mutta hyvällä huumorilla – henkilökunnan mahtava fiilis tarttui myös asiakkaisiin. Kattilan konseptin onnistumisesta kertoo se että maistoimme paikassa kolmea eri pintxoa ja palasimme kierroksemme päätökseksi Kattilaan vielä jälkiruokatapaksille.

Muita Tamperrada-kierroksemme helmiä olivat japanilaiset yllättäjät: Izakaya Nomun (Kyttälänkatu 11) ”lohta lootuksella” ja Marusekin (Hämeenkatu 31) kuha-annos olivat kauniita ja maukkaita.

Pintxokilpailu jatkuu perjantaihin 21.8.2015 saakka joten vielä ehdit kierrokselle!

Kuvat: Kattilan kirsikkamuffinssi, Izakaya Nomun lohta lootuksella, Kattilan rapupintxo

Neljä kuvaa viikon varrelta

Tämän viikon kuvat kiertyvät Belgia-teeman ympärille. Kävin kesälomalla nautiskelemassa Brysselin ja Bryggen ihanista kaupunkimaisemista - lisää matkasta myöhemmin! Tässä neljä kuvaa viikon varrelta:

 

1. Sateisen päivän pelastus: aikuisten värityskirja. Hankin omani Brysselistä Royal Museum of Fine Arts:in museokaupasta. Aiheena Claude Monet ja hänen puutarhamaalauksensa. Haastetta piisaa.

2. Tuliaisia itselle Belgiasta: Wittamerin macaron-leivoksia.

3 ja 4: Kävin vihdoin testaamassa belgialaisen ravintola August von Trappen Tampereella. Miljöö oli huikean kaunis ja ruokalista houkutteleva. Söin katkarapuvohvelin ja jälkiruuaksi raparperipaistosta. Erinomaisia makuja ja hyvää palvelua! Hintaa pääruualle, jälkiruualle ja pienelle siiderille tuli 40 euroa. Liekö hinnassa Hans Välimäki -lisää, mutta hinta oli mielestäni hieman yläkanttiin tällaisesta rennosta bistro-ruuasta. Hinnasta huolimatta: suosittelen!

Aamiaista Cafe Pispalassa

Kävin testaamassa kesän aikana muutamaankin otteeseen Pispalan uuden kahvilatulokkaan Café Pispalan (Pispankatu 20). Tämä uusi kahvila-ravintola oli saanut tehokkaasti sanan kiertämään puskaradiossa ja somessa, joten odotukset olivat kovat. Etukäteen minua innosti eritoten paikan amerikkalaishenkinen tyyli.
Testasin molemmilla käyntikerroilla paikan aamiaisvalokoimaa. Netissä taisi lukea "tarjolla brunssia" - kyse ei kuitenkaan ole buffet-tyylisestä brunssista. Kahvilassa liitutaululta löytyy tieto päivän aamiaistarjonnasta joka on valikoima erilaisia aamiaissettejä.
Ensimmäisellä testikerralla söin "Whole works" -aamiaisen. Nimensä mukaisesti pöytään tuli kaikkea: ihana, uunituore skonssi ja hilloa, tuorepuristettua appelsiinimehua, jugurttiparfait, munakasta, paistettuja perunoita ja kasviksia (lihansyöjän lautasella olisi ollut pekonia) sekä pannukakku ja vaahterasiirappia. Hinta oli muikeat 22 euroa mutta paikan sympaattisuus ja maukas kattaus (eritoten huikean hyvä skonssi ja parfait) saivat aikaan sen että maksoin hinnan mielelläni. Kaikessa on tuoreuden ja itsetehdyn tuntu. Palvelu oli hieman sekavaa, mutta pistin sen alkukankeuden piikkiin.
Toisella kerralla pelkästä sympaattisuudesta ei viitsinyt enää antaa irtopisteitä. Nautin tällä kertaa "Continental breakfastin", hinta 8.50€: skonssi, tuorepuristettua appelsiinimehua, hedelmälautanen. Lisäksi otin jugurttiparfaitin, hinta muistaakseni reilut 4 euroa. Hintaansa nähden setti tuntui todella kalliilta: skonssi ei ollut uunituore ja hedelmälautanen oli todella vaatimaton. Parfait oli onneksi yhtä hyvä kuin edellisellä käyntikerralla.
Palvelu oli ystävällistä mutta edelleen sekavaa: liekö aamiaislista vaikeatajuinen myös henkilökunnalle koska jokaisen asiakkaan kanssa tuntuu olevan jotain säätöä, ihmettelyä ja setvimistä.
Kaikesta huolimatta suosittelen kokeilemaan Cafè Pispalaa. Ainakin ensimmäisellä kerralla vierailu sai hymyn huulilleni.

Taidetta ja kahvittelua Tallipihan Kahvilassa

Piipahdimme viime viikolla työkaverin kanssa muutamassa mielenkiintoisessa kohteessa Finlaysonin alueella: ensin herkuttelua Tallipihan Kahvilassa (Kuninkaankatu 4), sen jälkeen hengen ravintoa läheisessä Mältinrannan taidekeskuksessa (Kuninkaankatu 2).
Tallipihan Kahvila on todellinen helmi: idyllinen kahvila vanhassa puutalossa Tallipihan alueella. Persoonallinen valikoima tarjoomuksia ja lämminhenkistä palvelua.
Kahvilasta kivenheiton päässä sijaitsee Taidekeskus Mältinranta, joten siellä oli helppo käväistä samalla reissulla: taidetta muutaman salillisen täydeltä ja haaveilua ihanien grafiikanlehtien äärellä. Mältinrannassa pyöritetään myös taidelainaamoa: Saara Sillanpään grafiikanlehti MELKEIN jo lähti mukaan 10 euron kuukausihinnalla.

 

Herkuttelua Lapinniemen Ansarissa

Kävin eilen testaamassa siskon kanssa Lapinniemessä Ansari -kahvilan (Lapinniemenranta 6, Tampere). Olipahan huikean hieno paikka! Hyvä valikoima suolaista ja makeaa syötävää, kiva miljöö vanhassa kasvihuoneessa. Sisko kehui teevalikoimaa, moiseen törmää kuulemma Suomessa vain harvoin. Pihalla viihtyisä terassi ja vehreät maisemat.  Mikä ihana keidas tästä kesällä tuleekaan! Nyt viileähkö ilma esti terassilla istuskelun. Maistoin karamelli-porkkanakakkua, hyvää oli!

Seikkailuja kotikaupungissa

Niin sitä kotikaupungistaankin löytää aina jotain itselleen uutta: kävin testaamassa Kahvila Amurin Helmen aamiaisen (joo, tiedetään: luulis että siellä on jokainen tamperelainen käynyt tuhat kertaa). Paikka oli muuten tuttu, mutta aamiaisella olin siellä ensimmäistä kertaa. Kovin on suosittu paikka, jonoa oli tiskille koko ajan. Aamiainen oli "ihan ok". Sämpylät ja pulla tuoretta ja itsetehtyä, riisipuuro ja mehukeitto maukasta. Ehkä hieman yksipuolinen mutta hintaansa nähden aivan passeli aloitus aamulle.

Toinen viikonlopun helmi löytyi Hervannasta: Suolijärven ulkoilureitti. Metsäpolku kiersi Suolijärveä aivan rantaa pitkin. Hienot maisemat ja vaihteleva maasto, tosin polku oli paikoin aivan jäässä. Maalaisjärjen käyttö olisi ollut suotavaa: jos ensimmäiset 2 km polusta on jäistä luistinrataa, ne loput 6 km ovat varmaan ihan sitä samaa. Noh, lenkistä tuli tällaisen keski-ikäisen tuulipukunaisen näkövinkkelistä todellinen extreme-kävely.

Idän ihmeitä

Pidin tällä viikolla muutaman päivän talvilomaa ja nautiskelin idän ihmeistä eli kylpylälomasta Lappeenrannassa. Tässä muutama tärppi itärajan tuntumasta:

Ihana sisustuskauppa Imatralla: Sisustus Country Puoti, Suokatu 25, Imatra. Maalaisromanttista tavaraa vanhassa puutalossa. Monta huoneellista tavaraa joiden äärellä ei voi kuin huokailla.

Kakkuparatiisi Lappeenrannassa: Kahvila Majurska, Kristiinankatu 1, Lappeenranta. Lappeenrannan vanhalta linnoitusalueelta, idyllisestä puutalosta löytyy kakkutaivas!

Lounas neljässä Vuodenajassa ja brunssi Valossa

Hypätäänpä omien leipomusten parista välillä vieraisiin pöytiin.
Piipahdin männä viikolla Tampereen Kauppahallissa lounaalla. Ravintola 4 vuodenaikaa ja paikan legendaarinen ranskalainen kalakeitto - tämän parempaa kalaruokaa en muista koskaan ravintolassa syöneeni. Maukas liemi, herkullista kalaa ja tuoreita kasviksia, kaiken kruununa muutama pala juustolla gratinoitua leipää ja valkosipulimajoneesia. Pettämötän combo! Kauppahallin eloisa miljöö tuo paikkaan oman säväyksensä. Ja mikä mahtavinta, ravintola on laajentamassa viereiseen liiketilaan, joten istumapaikkojakin on luvassa lisää. Tätä paikkaa ei voi hehkuttaa liikaa!

Helluntaina testasin Kahvila Valon brunssin. Tarjoomukset eivät aivan olleet 18,40 euron arvoisia, mutta melkein. Tarjolla oli mm. tuoreita luomusämpylöitä ja croissanteja (ihania!), muutamaa salaattia, juustoja, maalaislohkoperunoita (omaa tuotantoa, ei eineksiä - siitä plussaa), kikhernepateeta (hyvää!), lihapullia sekä höysteenä säilykeosastoa: oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, marinoituja valkosipuleita. Jälkiruuaksi pannukakkua (nam!), suklaakakkua (vaatimaton pläjäys, maistui kaakaojauheelta tai halpis-taloussuklaalta) sekä mangorahkaa. Lisäksi juomapöydän antimet (appelsiinimehua ja makuvettä) sekä kahvia (hyvää, kehui sisko).
Ympäristö on viihtyisä, ja paikassa on kiva, rustiikkinen tunnelma. Pettymys Valon brunssi ei missään nimessä ollut, saattaisin tulla toistekin jos tarjoomuksissa tapahtuu pientä skarppausta tai jos hinta laskee.