tiistai 30. elokuuta 2016

Kantarellipiirakka

Sienipiirakka
Kerroin aikaisemmassa postauksessa suuresta läpimurrosta suolaisten piirakoiden suhteen: löysin Kodin Kuvalehdestä reseptin jolla suolaiset piirakat onnistuvat aina. Viime kirjoituksessa tein lohipiirakkaa, nyt testasin samaa  reseptiä pienin viilauksin sienitäytteellä. Hyvää tuli!

Sienipiirakka

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
3/4 tl suolaa
50 g voita
2 dl maitoa
1/2 dl Emmental-juustoraastetta

Täyte:
1 litra kantarelleja
2 kesäsipulia varsineen
nokare voita
valkopippuria
Sienipiirakka150 g raejuustoa
1 prk (120 g) smetanaa
1 muna
1 rkl tuoretta timjamia
1/2 tl suolaa
1 dl Emmental-juustoraastetta

Koristeluun:
Tuoretta timjamia
Pieniä salaatinversoja (kaupassa nimellä mikrosalaatti)

Tee pohjataikina: sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi ja lisää maidon kanssa jauhoseokseen. Lisää juustoraaste. Sekoita taikina tasaiseksi. Äläkä huolestu: taikina jää melko löysäksi ja sellaista sen kuuluukin olla.
Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan (läpimitta n. 22 cm) ja taputtele jauhotetuin sormin  tasaiseksi ja hieman reunoille. Esipaista 200 asteisessa uunissa 10 min.
Aloita täytteen teko valmistelemalla sienet: putsaa ja pilko sienet. Kuutioi sipuli. Heitä sienet kuivalle pannulle ja paista kunnes kaikki neste on haihtunut. Lisää reilu nokare voita ja lisää sipulisilppu. Kuullota kunnes sipulit ovat kypsyneet. Mausta suolalla ja valkopippurilla.
Sekoita puolet täytteeseen tulevasta juustoraasteesta ja muut täytteen aineet keskenään. Sekoita sieni-sipuliseos hieman jäähtyneenä joukkoon. Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta.
Paista piirakkaa 225-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä, täyte hyytynyt ja saanut väriä pintaansa.
Koristele piirakka tuoreella timjamilla ja mikrosalaatin versoilla.

torstai 25. elokuuta 2016

Turistina Tampereella

kaupunkiloma TampereellaVietin kesällä yhden päivän turistina Tampereella. Kyllä, omassa kotikaupungissani, tuttuakin tutummassa. On ihmeellistä miten paljon uutta näkee kun lähtee liikkeelle uudenlaisella asenteella. Sillä meiningillä että "mihin menisin jos tämä olisi vieras, ulkomailla sijaitseva kaupunki johon saavun ensimmäistä kertaa". Otin kameran mukaan, tottakai, ja tällainen päivä siitä tuli:

Etappi 1: Mustalahden satama. Aamiainen Ravintola Ankkurissa.
Mustalahden satama on viehättävä paikka. Mahtavaa että tähänkin Tampereen kolkkaan on vihdoin saatu elämää! Aamiainen oli "ihan ok": leipää, leikkeleitä, mehua, kahvia, kasviksia. Harmikseni kasviksista tuli fiilis että kyseiset kurkut, tomaatit ja salaatit ovat olleet tarjolla edellisen päivän lounaalla ja seuraavana päivänä ne isketään aamiaispöytään semi-nahistuneina. Tarjolla oli myös hedelmiä ja juustoja - iso plussa siitä! Tarjolla olisi ollut myös pullaa ja se esiteltiin saatesanoin "noi pullat on eilisiä mutta mä laitoin ne tohon kun ei niitä roskiinkaan viitti heittää". Okei, kiitos tiedosta, yhtäkkiä ei tehnytkään mieli pullaa terveisin nimimerkki "Pulla tuoreena tai ei ollenkaan". Aamiaisen hinta oli reilut 6 euroa joten kaikesta huolimatta hyvä alku turistipäivälle.

Etappi 2: Näsinpuiston kautta Finlaysonin Palatsin puistoon. Piipahdus Tallipihalla ostamassa tuliaisia (itselle, hahaa!). Kiertelyä Finlaysonin alueella.
Kaupunkiloma TampereellaNäsinpuistosta on hienot maisemat Särkänniemeen ja Näsijärven suuntaan. Halutessaan voi piipahtaa myös upeasti remontoidussa Näsilinnassa ja museo Milavidassa. Seuraavaksi Näsinpuiston läpi Finlaysonin suuntaan. Tallipihalta löytyy ihania pikkupuoteja - mukaani tarttui käsintehtyjä suklaakonvehteja Tallipihan Suklaapuodista. Niitä voi istahtaa nautiskelemaan vaikkapa viehättävään Finlaysonin Palatsin puistoon, viralliselta nimeltään Wilhelm von Nottbeckin puisto. Ja sitten Finlaysonin vanhan tehdasalueen uumeniin. Tämä osa Tampereesta on ikisuosikkini. Työpaikkani on sijainnut Finlaysonin alueella 17 vuotta ja silti jaksan aina vaan innostua alueesta. Kannattaa käydä alueen historiasta kertovalla opastetulla kierroksella. Olen ollut muutamalla ja ne ovat olleet äärettömän mielenkiintoisia.

Etappi 3: Tammerkosken kansallismaiseman ihailua patosillalta.
On se maisema vaan hieno. Tammerkoski. Vanhat tehtaat. Vehreät puistot. Minä sydän Tampere.

Etappi 4: Keskustorin kautta Laukontorille. Lounaaksi streetfoodia.
Oma suosikkini Tampereen toreista on ehdottomasti Tammelantori, mutta tällä kertaa reitti suuntautui alarantaan Laukontorille. Mukava pöhinähän sielläkin oli. Lounaaksi nautin Grub-ruokavaunulla vietnamilaisen Banh Mi kanaleivän. Aivan huikea setti, yksi kesän parhaista. Ja sen jälkeen siiderille Suvi-laivalle. Koska se nyt vaan on klassikko.

Kaupunkiloma Tampereella
 
Kaupunkiloma Tampereella
 
Kaupunkiloma Tampereella

Kaupunkiloma Tampereella


 
 


perjantai 19. elokuuta 2016

Lohipiirakka joka muutti kaiken

Suolainen piirakka lohitäytteellä
Nyt tulee tunnustus: on yksi leipomisen osa-alue jossa olen surkea. Umpi-surkea tarkemmin sanottuna. Suolaiset piirakat. Miten niiden tekeminen voikin olla niin vaikeaa? Milloin pohja jää raa´aksi, toisella kertaa tulee niin kuivaa että pöperöinen pohja pöllyää suusta. Olen kokeillut eri reseptejä, valmistaikinoita ja ties mitä. Ja jossain vaiheessa sitä vaan luovuttaa. Toteaa että tähän en pysty. Traumatisoutuu suolaisten piirakoiden äärellä.
Kunnes tulee päivä kun päättää vielä kerran kokeilla. Löytyy se täydellinen resepti joka muuttaa kaiken. Minun tapauksessani tämä käänteentekevä resepti löytyi Kodin Kuvalehdestä. Se loisti sieltä lehden sivuilta huutaen "kokeile vielä kerran". Resepti oli osa juttusarjaa, jossa lukijat esittelivät luottoreseptejään, niitä jotka ovat vuosia kulkeneet mukana ja onnistuvat aina. Ja miten minulle kävi tämän reseptin kanssa? Noh, onnistuin tietysti! Tein parasta piirakkaa jota olen koskaan syönyt. Missään. Olen testannut ohjetta muutamaan kertaan parilla eri täyteellä ja lopputulos onnistuu aina.  [ja tähän loppuun onnen kyynel onnellisen lopun merkiksi].

Lohipiirakka

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
Suolainen piirakka lohitäytteellä2 tl leivinjauhetta
3/4 tl suolaa
50 g voita
2 dl maitoa
1/2 dl Emmental-juustoraastetta

Täyte:
1 prk (200 g) raejuustoa
1 prk (120 g) smetanaa
1 muna
1 rkl sitruunamehua
1 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna
1/2 tl suolaa
mustapippuria
2 prk (á 170g) säilykelohta (alkuperäisessä ohjeessa oli 300 g lämminsavulohta. Purkkilohi toimi piirakassa kuitenkin erinomaisesti)
1 dl Emmental-juustoraastetta

Koristeluun:
3 keitettyä munaa
Sipulia
tilliä
kapriksia
(kylmäsavulohta)

Tee pohjataikina: sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi ja lisää maidon kanssa jauhoseokseen. Lisää juustoraaste. Sekoita taikina tasaiseksi. Äläkä huolestu: taikina jää melko löysäksi ja sellaista sen kuuluukin olla.
Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan (läpimitta n. 22cm) ja taputtele jauhotetuin sormin  tasaiseksi ja hieman reunoille. Esipaista 200 asteisessa uunissa 10 min.
Valmista täyte. Sekoita puolet täytteeseen tulevasta juustoraasteesta ja muut täytteen aineet keskenään. Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta.
Paista piirakkaa 225-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä, täyte hyytynyt ja saanut väriä pintaansa.
Koristele piirakka kananmunalohkoilla, sipulilla, kapriksilla ja tillillä. Lisää näyttävyyttä saat lisäämällä piirakan päälle kylmäsavulohiruusukkeita.

Tapas-inspiraatiota viikonloppuun


Tapas-inspiraatiotaPerjantaina on ihana juhlistaa viikonlopun alkamista. Aina ei jaksa valmistaa ruokaa pitkän kaavan mukaan, mutta pöytään olisi silti kiva saada jotain spesiaalia. Tässä vinkki nopeaan ja näyttävään (ja täyttävään!) illalliseen.
Kävin ostamassa kaupasta kassillisen tapas/ antipasto-tyyppisiä herkkuja ja asettelin ne isolle, puiselle leikkuulaudalle.
- espanjalaisia juustoja
- perunamunakasta (tätä saa Tampereella ainakin Stockmannilta sekä Lidlistä Espanja-viikkojen aikaan)
- marinoituja oliiveja
- aurinkokuivattua tomaattia
- salamia
- ilmakuivattua kinkkua
- kirsikkatomaatteja
- salaatinlehtiä
- yrttejä
- hyvää tuoretta leipää
- aiolia
Pienellä vaivalla saa todella näyttävän lopputuloksen. Oheen lasi viiniä ja ilta kuluu kuin huomaamatta ruokapöydän ääressä herkuista nauttien.