Praha - muutakin kuin olutta

Praha on malliesimerkki hyvästä kaupunkikohteesta: äärettömän kaunis kaupunki jolla on mielenkiintoinen historia. Ja sopivan kokoinen, jotta sen aarteita voi etsiskellä kävellen. Prahan matkasta on jo viitisentoista vuotta, mutta on kaupungista muistissa sentään muutakin kuin hyvä ja halpa kalja. 1990-luvun puolivälissä kaupungissa ei pahempaa ryysistä ollut ainakaan alkukeväällä jolloin kaupungissa vierailin, eikä joka nurkan takaa tullut vastaan toinen suomalainen (ai kuka näitä muita suomalaisia haluaa vältellä? Hei kamoon, katsokaa yksikin jakso Nelosen "Matkaoppaat" - sarjaa ja tiedätte vastauksen). Tilanne lienee toinen tämän turistitilanteen kannalta nykyään.

Matkavinkit Prahaan

1. Josefov, Prahan juutalaiskaupunginosa. Korutonta kertomaa Euroopan historiasta. Ei siinä voinut kuin istua ja itkeä hiljaa kun vieraili synagogassa, jonka joka ikinen seinämetri oli kirjoitettu pienellä kirjoituksella täyteen toisen maailmansodan vainoissa kuolleiden Tsekin juutalaisten nimiä. Tämä lienee kaikista käymistäni paikoista merkityksellisin (koska Krakovan reissulla jänistin, enkä uskaltanut vierailla Auschwitchissä). Ja kyllähän se pistää miettimään tätä maailman menoa, kun samanlaisia verilöylyjä on meneillään ympäri maailmaa joka hetki. Ihmiskunta se ei vaan tunnu oppivan.

2. Vanhankaupungin pikkukadut. Näitä meikäpoika jaksaa koluta joka kaupungissa ja vaikka kuinka paljon. Ihanteellista maaperää valokuvausharrastuksen kannalta.

3. Perussetti eli Kaarlen silta ja Prahan linnan alue. Hienoja kohteita ja paljon nähtävää. Puistossa oli mukava syödä eväitä ja lueskella ihanasta divarista ostamaani Praha-valokuvakirjaa.