Herkkuaamiaista: kylmäsavulohibagel

Viikonloppu - mikä ihana tekosyy vetää aamiaiset överiksi! Tässä vinkki rentoon viikonloppu-aamun aloitukseen: bagel täytettynä kylmäsavulohella, avokadolla ja muilla herkuilla. Ja oheen vielä itse puristettua veriappelsiinimehua (ovat muuten sesongissa nyt eikä niitä ole tarjolla kaupoissa kovin montaa viikkoa).

Tarvitset täytettyyn aamiaisbageliin:

1 kpl jyväbagel (näitä löytyy ainakin Lidlin paistopisteessä)
Kylmäsavulohta
Ruohosipulituorejuustoa
Avokadoa
Kurkkua

Päiväretki Ruovedelle: Helvetinjärven kansallispuisto ja Helvetinkolu

Viikonlopun aurinkoinen ilma ja pikkupakkanen inspiroi lähtemään luontoretkelle Ruovedelle, Helvetinjärven kansallispuistoon. Matkaa Tampereelta kertyy n. 100 kilometriä suuntaansa. Auto kannattaa jättää Kankimäen P-paikalle, siitä alkaa 4 kilometrin mittainen rengasreitti, "Helvetistä itään -kierros", jonka varrella on kansallispuiston kuulusisin nähtävyys Helvetinkolu, kapea rotko, joka laskee jyrkästi järvenrantaan.
Metsäinen reitti oli hyvä kulkea myös näin talvisaikaan. Väkeä käy ilmeisesti sen verran ympäri vuoden ettei polulle kerry isompia lumikinoksia. Ainoastaan pitkospuut ja portaat olivat jäässä, joten kaikkein heikkohermoisimpien ei matkaan kannata lähteä ainakaan talvella. Helvetinkolun näköalapaikalta on puiset, jyrkät ja jäiset portaat alas järvenrantaan, ja ne toivat mukavasti extreme-tunnelmaa tällaiselle maltilliselle, keski-ikäiselle seikkailijalle.

 

Sitruunarisottoa ja savulohta

Tässä ruoka joka tekee arjesta juhlaa: risotto. Sitruunaa olen testannut risotossa muutamaan kertaan ja olen mieltynyt siihen kovasti: sitruunarisotto on hieno kaveri kalalle. Tässä versiossa kalaa ei tarvitse edes valmistaa mitenkään, vaan se pääsee risoton pinnalle savuisena versiona suoraan paketista.
Risoton tekemisessä on omat niksinsä, ja parhaat olen oppinut Marco Pierre Whitelta (joo, kun olin pienenä tyttönä hänen opissaan Lontoon huippuravintoloissa). Ei vaan, hän paljasti niksinsä Master Chef Australian eräässä jaksossa, ja niillä vinkeillä risotto onnistuu aina. Hienoin kikka häneltä oli sipulin raastaminen: koostumuksesta tulee suussasulava kun sipuli suorastaan liukenee raastettuna risoton sekaan.

Sitruunarisottoa ja savulohta

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
3 dl risottoriisiä
n. 8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 luomusitruunan raastettu kuori
4 nokaretta voita
n. 1 dl raastettua parmesanjuustoa
(suolaa ja pippuria)
Savulohta

Raasta sipuli juustoraastimella (saat risottoon pehmeämmän koostumuksen). Murskaa valkosipuli. Kuullota sipuleita kattilassa oliiviöljyssä tovi, n. 5 min - kunnes kaikki kitkeryys on haihtunut. Laita toiseen kattilaan vesi ja kasvisliemikuutio ja anna porista kunnes liemikuutio on sulanut veteen. Jätä kasvisliemi liedelle matalalle lämmölle siten että se säilyy kuumana.
Lisää risottoriisi kuullotetun sipulin ja valkosipulin joukkoon. Kuullota kunnes riisi on hieman läpikuultavaa. Lisää kasvislientä pienissä erissä siten että riisi juuri peittyy. Sekoittele koko ajan jotta riisi kypsyy tasaisesti. Kun riisi on sopivan kypsää (ei aivan muhjua vaan pieni purutuntuma) ja koostumus on oikea (löysähköä, ei puuromaista), lisää yhden luomusitruunan raastettu kuori ja sekoita. Laita risoton pinnalle muutama nokare voita. Anna sulaa ja sekoita. Lisää lopuksi parmesanjuustoraaste. Tarkista maku ja lisää halutessasi suolaa pippuria. Tarjoa savulohen kanssa.

Ruokainspiraationa Thaimaa

Tein viikonloppuna ruokaa Thai-inspiraation vallassa. Ei, en ole käynyt Thaimaassa enkä ole menossakaan, mutta juolahtipa mieleen yhdellä Amerikan reissulla nauttimani lounas: ravintola Cheesecake Factoryn "Thai Lettuce Wraps", jossa tarjolle tuli isolla vadilla erilaisia herkkuja, jotka sai itse kääriä salaatinlehtien sisään. Raikasta, ihanaa, herkullista! Ensinnäkin tämä on ihana tapa nauttia ruokaa: pieniä kippoja ja kuppeja täynnä erilaisia makuja, jotka sopivat täydellisesti yhteen. Ja toisekseen,  pieni askartelu ruuan kanssa hyvässä seurassa on tosi kivaa.

Thai-henkisiin salaattikääröihin tarvitset:

- salaatinlehtiä
- tuoretta korianteria
- mungpavun ituja
- raastettua raakaa porkkanaa
- pikkelöytyä kurkkua (ohje ohessa)
- satay-kastiketta (ohje ohessa)
- thaimaalaista dippikastiketta (netistä löytyy lukuisia ohjeita hakutermillä "thai dipping sauce". Minä käytin Martha Stewartin sivuilta löytynyttä reseptiä)
- paistettua broileria (laita maustamattomat broilerinsuikaleet marinoitumaan edellisenä iltana. Mun marinadissa oli: 1 limen mehu puristettuna, 1 punainen chili, 3 valkosipulinkynttä, satay-maustesekoitusta, suolaa, mustapippuria ja seesamiöljyä)

Miten homma toimii: laita kaikki ainekset omiin tarjoiluastioihin. Ota salaatinlehti, ja kääri sen sisään kaikkia yllämainittuja aineksia. Lopputuloksena on herkullisia suupaloja (ja naama, kädet ja pöytä erilaisissa sooseissa, kuten hyvän ruuan kanssa tapana on!).

Pikkelöyty kurkku

Sekoita keskenään 1/2 dl riisiviinietikkaa, 1,5 rkl ruokosokeria, 1,5 rkl kiehuvaa vettä, suolaa, chilihiutaleita ja mustapippuria. Sekoita kunnes sokeri on sulanut nesteisiin. Lisää sekaan 1 kurkku: leikkaa esim. juustohöylällä leveitä suikaleita. Anna kurkun pikkelöityä n. 10 min. Siivilöi mausteliemi pois ja laita kurkut tarjoiluastiaan.

Satay-kastike

n. 1,5 dl maapähkinävoita
n. 1 limen mehu
n. 2 dl kookosmaitoa
n. 1 rkl soijakastiketta
n. 1 tl ruokosokeria
n. 1 valkosipulinkynsi  murskattuna
n. 1 rkl seesamöljyä
2 tl sambal oelekia (tai oman chilikestävyyden mukaan)
1/2 dl paahdettuja maapähkinöitä rouheena (osa kastikkeen joukkoon ja loput koristeeksi)

Laita kaikki ainekset kasariin. Kookosmaitoa ei kannata laittaa kerralla, vaan lisäillä useammassa erässä. Keitä seosta miedolla lämmöllä ja lisäile kookosmaitoa kunnes seos on haluamasi paksuista. Resepti on suuntaa-antava, itse heitän seokseen kaikkia aineksia pikkuhiljaa maistelemalla, jotta saan omaan makuuni sopivan satay-kastikkeen. Lisää lopuksi kastikkeen joukkoon rouhitut maapähkinät. Laita kastike tarjoiluastiaan, ja nakkaa pinnalle koristeeksi loput rouhitut maapähkinät.

Aamiaistestissä Lapland Hotel Tampere

Olenkohan kertonut että olen aamiaishifistelijä? Suomeksi se tarkoittaa että olen äärimmäisen nirso aamiaisen suhteen. Söisin viikonloppuisin mieluusti aamiaista kodin ulkopuolella, mutta miksi, oi miksi, mieluisia paikkoja on niin hankala löytää Tampereelta? Pelkkä sämpylä ja kahvi ei minulle riitä, varsinkaan kun en juo kahvia, ja harvasta paikasta saa niin äärimmäisyyksiin vietyä sämpylää että se tyydyttäisi aamiaistarpeeni. Toisaalta, minut saa kyllä erinomaisen tyytyväiseksi hyvinkin yksinkertaisilla asioilla: tuore leipä hyvillä täytteillä, kylkeen vastatehty, täynnä makua oleva smoothie (pakko kysyä: miksi, oi miksi, niin monessa paikassa tuputetaan aamun ensimmäisille asiakkaille jotain eilisen jämä-smoothieta? Tai sitten täysin mautonta litkua joka muistuttaa enemmän maitolasillista kuin smoothieta - terveiset vaan yhdelle ABC:lle jossa "mansikkasmoothien" sekaan oli raaskittu laittaa ehkä kaksi maksikkaa. Jotain rajaa prkle terveisin nimimerkki "smoothienatsi").

No niin, palataanpa asiaan. Muutamia takuuvarmoja paikkoja Tampereelta löytyy: Kauppahallissa Ravintola Neljän Vuodenajan aamiainen on mahtava (croissant, hilloa, tuorepuristettua appelsiinimehua ja Eggs Benedict), samoin Kauppahallissa Ohanan aamiaispannukakut (en ole käynyt vähään aikaan - saahan niitä vielä, saahan?).

Oma lukunsa on sitten hotellien aamiaiset. Tampereen hotelliaamiaisista olen testannut suurimman osan. Johtuukohan siitä että olen tulossa vanhaksi, vai mistä, mutta niin se vaan on että hotelliaamiaisissakin laatu tuntuu nykyään tärkeämmältä kuin määrä. Perus-Cumulus-aamiainen valtavine leikkelevateineen ja edam-röykkiöineen ei vaan enää nappaa - ihan sama vaikka maksaisi 2 markkaa ja ruokaa saisi vetää niin paljon kun haluaa. Loppiaisena aamiaistestiin pääsi Lapland Hotel Tampereen (Yliopistonkatu 44) aamiainen, joka edustaa toista suuntausta: pientä ja tyylikästä - laatua eikä määrää.

Ruoka on esillä kauniisti pienillä vadeilla, kipoissa ja kupeissa. On erikoisuuksia (poro-mustamakkara) ja luxusta (kokki paistamassa omeletteja ruokailijan toiveen mukaan). Omat suosikkini aamiaistarjoomuksista olivat leipäjuusto kera lakka-appelsiinihillon (superhyvä yhdistelmä!), omeletti kera juuston ja karamellisoidun sipulin (maistui mahtavalta tuoreen leivän ja graavilohen kanssa) sekä jälkiruokapöydän omenapiirakka. Aamiaisen hinta oli 17 euroa - sanoisin että lähes hintansa väärti. Miinusta tuli hieman vetisestä ja mauttomasta smoothiesta (hahaa, mikä smoothiepoliisi musta on tullut?!?) ja siitä että tällaiselle ei-punaisen-lihan-syöjälle valikoima oli hieman suppea. Jos olet kaikkiruokainen lihansyöjä, aamiainen on taatusti hintansa väärti - seuralainen kehui pekonia täydellisesti paistetuksi.

Vuoden parhaat: suklaajuustokakku, Japani ja Menton

Ihanaa uutta vuotta sinulle, lukijani! Vuosi alkaa olla päätöksessään, ja tsekkasin huvikseni blogitilastoja. Vuoteen mahtui 36 kirjoitusta: vuosi alkoi blogin kannalta hitaasti - vasta toukokuussa - mutta sen jälkeen tekstejä onkin syntynyt tasaiseen tahtiin niin matkoista, juustokakuista, ruuasta kuin Tampereen ihmeistäkin. Tämän vuoden teksteistä luetuimmat olivat:

1. Maailman paras juustokakku (tein tätä kakkua vuoden aikana ainakin viiteen eri kertaan hieman eri makuvariaatioilla. On se mahtava kakku!)

2. Matkavinkit Japaniin (nähdä Japani kirsikankukkien aikaan - tämä oli maailman paras syntymäpäivälahja itselleni)

3. Matkavinkit Mentoniin Ranskan Rivieralle (tunnelmallinen Menton oli erinomainen kesälomakohde)

Kiitos kuluneesta vuodesta ja inspiroivaa vuotta 2017!

 

 

 

 

 

 

Pistaasi-suklaakeksit ja muita syötävän hyviä lahjoja

Mun jouluperinteisiin kuuluu erilaisten suklaa- ja pähkinäkeksien valmistaminen. En ole piparkakkujen ystävä, ja jossain vaiheessa hoksasin että mikä pakko mun on niitä jouluna puputtaa - miksen tekisi keksejä joista oikeasti tykkään. Valmistan keksejä monta pellillistä: osa menee läheisille lahjaksi, osa itselle jouluajan herkutteluun. Vakiokamaa ovat amerikkalaiset suklaakeksit joita teen hyväksihavaitulla, jo 20 vuotta käytössäni olleella reseptillä. Joka vuosi testaan myös jotain uutta reseptiä. Tänä vuonna kokeiluun päätyi pistaasikeksit, joiden resepti löytyi K-ruoka -sivustolta.
Itsetehdyt keksit ovat ihana (ja himoittu) lahja!
Ps. Löydät aikaisemmasta postauksestani lisää joulukeksien reseptejä, mm. alemmassa kuvassa näkyvien valkosuklaacookiesien ohjeen!

Pistaasi-suklaakeksit

125 g pistaasipähkinöitä
200 g voita
1 1/2 dl fariinisokeria
1 kananmuna
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Kuori pistaasipähkinät ja leikkaa ne veitsellä rouheeksi.
Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita jauhot, leivinjauhe, vanoljasokeri ja 1/2 dl pistaasipähkinörouhetta keskenään ja sekoita taikinaan. Anna taikinan kovettua jääkaapissa noin 30 minuuttia. Ota taikinasta reilu pikkulusikallinen taikinaa ja pyöritä palloksi. Laita pallot leivinpaperin päälle ja litistä niitä hieman. Paista 175 asteessa n. 10 minuuttia.
Koristele keksit kun ne ovat täysin jäähtyneet.
Koristelu:
Paloittele suklaa kulhoon ja sulata mikrossa n. 20 sekuntia kerrallaan. Sekoita välillä jotta suklaa sulaa tasaisesti. Kasta keksit osittain suklaaseen ja nosta leivinpaperin päälle. Ripottele suklaan pinnalle pistaasipähkinärouhetta.

Pistaasi-suklaakeksit

Valkosuklaacookies

Turkkilaiset täytetyt kanaleivät ja tzatzikia

Hain viikonloppuna ruokainspiraatiota turkkilaisesta ruokakaupasta. Suosikkini Tampereella on Alanya Oriental Market Puutarhakadulla (Puutarhakatu 14). Etnisissä ruokakaupoissa on mahtava koluta hyllyjä ja ihmetellä purkkeja ja purnukoita. Löysin kaupasta mahtavia tuotteita: turkkilaista leipää, tuoretta minttua, fetajuustoa ja paprikatahnaa. Näistä aineksista syntyi wrappejä turkkilaiseen tapaan. Täytteenä oli paprikatahnalla maustettua broileria, fetaa, salaatinlehtiä ja tzatzikia.
Tzatziki on mahtavan monikäyttöinen kastike, joten oheinen resepti kannattaa laittaa muistiin. Käytän tzatzikia mm. kanatäytteisissä pitaleivissä, ja se sopii myös hyvin kanapihvien höysteeksi (oheen salaattia ja vaikkapa kreikkalaista paistettua juustoa Saganakia - aijai, nyt tuli nälkä!).

Tzatziki

puolikas kurkku
200 g turkkilaista jogurttia
2 valkosipulin kynttä
suolaa
sokeria
tuoretta minttua

Kuutioi kurkku pieniksi paloiksi. Laita palat puhtaan keittiöpyyhkeen päälle ja puristele varovasti osa nesteestä pois. Laita turkkilainen jogurtti tarjoilukulhoon ja sekoita kurkkukuutiot sen joukkoon. Purista 2 valkosipulinkynttä jogurtin sekaan. Mausta suolalla ja sokerilla. Lisää joukkoon tuoretta minttusilppua. Anna mytiintyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Nopeaa arkiruokaa: kylmäsavulohi-pecorinopasta

Tämän päivän ruokainspiraatio lähti pecorinojuustosta. Olin ostanut köntin kyseistä juustoa Lidlistä pari viikkoa sitten ilman sen kummempaa suunnitelmaa sen käyttöön liittyen. Ja tänään tuijotin jääkaapin uumeniin ilman minkäänlaista inspiraatiota ruuanlaittoon, ja kyseinen pecorino tuijotti minua takaisin, vieressään paketti kylmäsavulohta. Näistä aineksista lautaselle syntyi kylmäsavulohi-pecorinopasta, mukana aavistus sitruunaa. Herkullinen yhden kattilan ihme, jossa ainoa ruuanvalmistustaitoja vaativa osuus on pastan keittäminen.

Kylmäsavulohi-pecorinopasta

250 g pastaa
200 g kylmäsavulohta
150 g pecorinojuustoa
1-2 rkl sitruunalla maustettua rypsi- tai oliiviöljyä (esim. Keijun sitruuna-basilika yrttiöljy sopii tähän erinomaisesti)
Suolaa
Mustapippuria

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä. Pastan kypsymisen aikana valmistele muut ainekset: raasta pecorino ja leikkaa kylmäsavulohi ohuiksi suikaleiksi.
Kun pasta on kypsää, kaada kattilasta keitinvesi pois. Lisää kattilaan pastan sekaan raastettu pecorinojuusto ja sekoita. Lisää loraus sitruunaöljyä, kylmäsavulohisuikaleet ja mausta suolalla ja pippurilla.

Ravintolavinkit Helsinkiin

Vietin viikonloppuna minilomaa Helsingissä. Viikonlopusta tuli todellista ruokanautintojen ilotulitusta: olin valinnut kaikki ruokapaikat jo etukäteen blogeja (esim. wtd.fi julkaisi mielenkiintoisen listauksen juuri ennen reissuani) ja ravintola-arvosteluja tutkimalla, joten huonoa ruokaa ei tällä reissulla osunut kertaakaan vastaan. Syömisen lisäksi ohjelmaan mahtui shoppailua ja jouluisen Helsingin ihastelua. Mutta palataanpa siihen syömiseen. Helsinkihän on täältä maalaispitäjä Tampereelta katsottuja suoranainen suurkaupunki, ja persoonallisia ravintoloita täynnä -  paikkoja, joissa tuntuu ja maistuu henkilökunnan intohimo omaa tekemistään kohtaan. Tässä parhaat poiminnat viikonlopun ravintolakohteista:

1. Fat Ramen (Lönnrotinkatu 34, Hietalahden kauppahalli): iso kulho täynnä nuudelia, herkullista lientä ja muita tykötarpeita oli täydellinen valinta talvipäivän lounaaksi.  Maukasta ja lämmittävää. Kiva miljöö Hietalahden kauppahallissa. Erinomainen hinta-laatusuhde.

2. The Lucky Bastard (Itiksen kauppakeskus, 2. krs.): kerrankin laadukasta ostoskeskussyömistä. Joo, tarjolla hampurilaisia niinkuin sadassa muussakin ostoskeskusravintolassa, mutta tässä paikassa on yritystä ja hampurilaisissa kivaa twistiä. Kanahampurilainen savupaprikamajoneesilla oli superhyvä. Ja ähkynkin uhalla oli pakko maistaa myös freak shakea: suklainen överipirtelö oli mahtava!

3. Gaijin (Bulevardi 6): kehuttu ja hehkutettu - eikä suotta. Kymmenen ruokalajin Gaijin menu oli erinomainen: kaikki annokset eivät yltäneet "ylimaallisen hyvää" -kategoriaan, mutta muutama sinne pääsi, ja loputkin olivat vähintäänkin hyviä. Palvelu toimi juuri niin hyvin kuin tällaisessa paikassa pitääkin: keskiössä asiakas sekä ruoka. Ehdottomasti hintansa väärti!

Ja loppuun vielä extravinkki (koska vihkot ja paperiaskartelu on melkein yhtä tärkeää kuin syöminen):

Putinki (Korkeavuorenkatu 19): ihana vihko- ja paperikauppa lähellä Designmuseota Ullanlinnassa. Persoonallisia vihkoja, kortteja ja muuta paperitavaraa.




Fat Ramen: smokey duck.



Gaijinin tiikerirapuja.






Inkivääri-mantelikakkua ja vanilja-kurpitsajäätelöä Gaijinin tapaan.





Lucky Bastard: chocolatechip freakshake.





Lucky Bastard: The Old Bird -kanaburgeri.

Vinkki viikonlopuksi: luonnonihmeitä Lapinniemessä

Kävin lenkkeilemässä Rauhaniemen ja Lapinniemen suunnalla Tampereella. Näsijärven rantamaisemissa odotti mahtava näky: luonnon muovaamia jääveistoksia. Koko rantakaistale Rauhaniemen Kansankylpylästä Lapinniemen Kylpylän kohdalle saakka oli täynnä puihin, heiniin ja sillankaiteisiin jäätyneitä jääpuikkoja. Uskomaton, vangitseva näky! Suuntaa siis kävelylenkki Lapinniemen suuntaan - jääpuikot lienevät paikoillaan niin kauan kuin pakkasta riittää.