Roadtrip Sloveniassa

Lomailin huhtikuussa Sloveniassa: reilun viikon aikana vuokra-auton mittariin kertyi n. 800 kilometriä kun kiersimme maata rannikolta alppimaisemiin, ja mahtuipa kierrokseen myös piipahdus Kroatian puolella. Slovenia oli minulle uusi tuttavuus ja yllätti positiivisesti. Mieleen jäivät erityisesti Adrianmeren rannikon pikkukylät, suosikkini niistä idyllinen Piran. Bled-järven ympäristö alppimaisemineen oli huikean kaunista seutua. Slovenia on pieni maa ja viikossa ehtii helposti ajaa eri puolille maata ilman että istumalihakset ovat aivan puuduksissa. Huhtikuun puoliväli oli hyvä ajankohta reissulle, varsinkin kun en ole mikään hellenarkkari: sää oli kuin Suomessa alkukesällä, aurinkoisimpina päivinä 20 asteen tuntumassa. Turistikausi ei ollut vielä täydessä vedossaan, joten pikkukylien idyllistä, katukahviloista, rantaterasseista ja pikkuteistä sai nautiskella rauhassa ilman pahempaa ryysistä.

Tässä Slovenian roadtrippimme matkaohjelma ja tietysti hyviä matkavinkkejä, jos suunnittelet matkaa Sloveniaan:

Porec, Kroatia.

1. Ljubljana: Slovenian pääkaupunki on kätevä aloituspaikka roadtripille. Suorat lennot Helsingistä, lentoaika alle 3 tuntia. Ljubljanan matkavinkkeihin palaan erikseen seuraavassa postauksessa.

2. Autolla kohti Adrianmeren rannikkoa. Koska välimatkat ovat pienessä maassa lyhyet, ehti siirtymien aikana nähdä yhtä sun toista. Piipahdimme matkalla Postojnan tippukiviluolilla. Jos olet kiinnostunut luonnonihmeistä, tämä kannattaa ottaa osaksi matkaohjelmaa. Maan uumenista löytyy pakahduttavan upea luolasto.

2. Rovinj, Kroatia. Kaunis, romanttinen merenrantakaupunki, valokuvaajan unelma. Paljon ihania kalaravintoloita!

Rovinjista teimme päiväreissun Pulaan: se oli harmittavan mitäänsanomaton kaupunki, paikka vailla minkäänlaista persoonaa. No, tulipahan räpsäistyä pakollinen valokuva kaupungin suosituimmasta nähtävyydestä, roomalaisesta amfiteatterista.

3. Piran, Slovenia. Slovenian rannikon helmi: persoonallinen, kaunis ja vähän rosoinen. Kaupunki täynnä tunnelmaa ja valokuvauksellisia, kapeita kujia. Ihana paikka!

4. Bled-järvi, Slovenia. Matka jatkui rannikolta kohti sisämaata ja alppimaisemia. Pohjois-Sloveniassa, lähellä Itävallan rajaa, maisevat muuttuivat jylhiksi, ja lumihuippuisissa vuorissa riitti ihmettelemistä. Bled oli hyvä tukikohta, josta oli helppo ajella katsomaan alueen luonnonihmeitä. Palaan Bledin matkavinkkeihin myöhemmin erillisessä postauksessa.

Kaikenkaikkiaan Slovenia osoittautui täydelliseksi roadtrip-maaksi: sopivasti yllätyksellisyyttä yhdistettynä siihen että kaikki oli sujuvaa, siistiä ja toimivaa. Ruoka oli hyvää ja halpaa, ihmiset äärimmäisen mukavia, ja englantia osattiin melkein missä vaan menit sitten hipsteriravintolaan Ljubljanassa tai pikkukylän ainoaan ravintolaan paikkakunnalla jonka nimeä et osaa lausua. Slovenia yllätti minut, ja suosittelen että matkustat sinne mahdollisimman pian - toistaiseksi tämä on vielä paikka joka ei ole se ilmiselvin turistikohde, ja se on osa Slovenian ainutlaatuista viehätystä: pääset etsimään ja löytämään paikkoja, joita ei ole vielä puhkikulutettu Instagramissa.



Idyllinen Piran, Slovenia.

Auringonlasku Piranissa, Sloveniassa.



Piran, Slovenia.



Slovenian Alpit. Krajnska Gora, Slovenia.



Skofja Loka, Slovenia.



Rovinj, Kroatia.

Testissä Tammerin aamiainen

Aamiaistestailuni saivat jatkoa viime viikonloppuna, kun vuorossa on testikäynti Radisson Blu Grand Hotel Tammeriin. Olen käynyt Tammerissa vuosien saatossa työn puolesta useita kertoja, ja paikan siirryttyä viime vuonna Radisson -ketjuun odotukset aamiaisen suhteen kasvoivat: hotelliaamiais-kategoriassa Radissonit ovat nimittäin kokemukseni mukaan omaa luokkaansa.

No, miten kävi tänä lauantaisena pakkasaamuna Tampereella? Aloitetaan hinnasta: 21 euroa. Sillä hinnalla on lupa odottaa melkoista kattausta.

Ensin hyvät puolet. Miljöö on upea. Kaikki huokuu vanhanajan loistoa ja tyylikkyyttä - tämän hienompaa hotellimiljöötä et Tampereelta löydä. Aamiaisen esillepano on tällaiselle esteetikolle mannaa. Purkkeja ja purnukoita. Leivät esillä ihanissa paperipusseissa. Smoothiet tarjoillaan söpöistä pikkupurkeista kera pillin. Kaunista ja ihanaa. Tarjolla on monipuolinen valikoima kylmiä ja lämpimiä aamiaisruokia.

Sitten ne huonot puolet. Tässä kohdassa voidaan palata hintaan: 21 euroa. Kuinka monta huonoa puolta saa olla aamiaisessa josta maksat 21 euroa? Aivan. Ei kovin montaa. Noh, kovin montaa niitä ei onneksi ollut, muuta sen verran kuitenkin että mieleen hiipi epäilys josko tämä aamiainen ei sittenkään ole hintansa väärti. Esimerkkinä croissantit: kuivia, kylmiä, todennäköisesti eilisiä, yön yli jääkaapissa levänneitä. Ei hyvä. Tai niin kovat suklaakeksit, ettei hampaat meinanneet pystyä niihin. Syömättä jäivät.

Lopputulos: periaatteessa kaikki on erinomaista. Jos olisin ollut hotellivieras jonka huonehintaan sisältyy aamiainen, olisin ollut enemmän kuin tyytyväinen. Silti ei voi olla miettimättä onko tässä käsillä hienoon krumeluuriin ja ulkomuotoon puettu tavallinen hotelliaamiainen? Odotukset olivat kovat, ja ne täyttyivät melkein.

Lisää aamiaisasiaa löydät täältä: lue miten aamiaistestissä pärjäsi Tampereen Lapland Hotel.

Herkkuaamiaista: kylmäsavulohibagel

Viikonloppu - mikä ihana tekosyy vetää aamiaiset överiksi! Tässä vinkki rentoon viikonloppu-aamun aloitukseen: bagel täytettynä kylmäsavulohella, avokadolla ja muilla herkuilla. Ja oheen vielä itse puristettua veriappelsiinimehua (ovat muuten sesongissa nyt eikä niitä ole tarjolla kaupoissa kovin montaa viikkoa).

Tarvitset täytettyyn aamiaisbageliin:

1 kpl jyväbagel (näitä löytyy ainakin Lidlin paistopisteessä)
Kylmäsavulohta
Ruohosipulituorejuustoa
Avokadoa
Kurkkua

Päiväretki Ruovedelle: Helvetinjärven kansallispuisto ja Helvetinkolu

Viikonlopun aurinkoinen ilma ja pikkupakkanen inspiroi lähtemään luontoretkelle Ruovedelle, Helvetinjärven kansallispuistoon. Matkaa Tampereelta kertyy n. 100 kilometriä suuntaansa. Auto kannattaa jättää Kankimäen P-paikalle, siitä alkaa 4 kilometrin mittainen rengasreitti, "Helvetistä itään -kierros", jonka varrella on kansallispuiston kuulusisin nähtävyys Helvetinkolu, kapea rotko, joka laskee jyrkästi järvenrantaan.
Metsäinen reitti oli hyvä kulkea myös näin talvisaikaan. Väkeä käy ilmeisesti sen verran ympäri vuoden ettei polulle kerry isompia lumikinoksia. Ainoastaan pitkospuut ja portaat olivat jäässä, joten kaikkein heikkohermoisimpien ei matkaan kannata lähteä ainakaan talvella. Helvetinkolun näköalapaikalta on puiset, jyrkät ja jäiset portaat alas järvenrantaan, ja ne toivat mukavasti extreme-tunnelmaa tällaiselle maltilliselle, keski-ikäiselle seikkailijalle.

 

Sitruunarisottoa ja savulohta

Tässä ruoka joka tekee arjesta juhlaa: risotto. Sitruunaa olen testannut risotossa muutamaan kertaan ja olen mieltynyt siihen kovasti: sitruunarisotto on hieno kaveri kalalle. Tässä versiossa kalaa ei tarvitse edes valmistaa mitenkään, vaan se pääsee risoton pinnalle savuisena versiona suoraan paketista.
Risoton tekemisessä on omat niksinsä, ja parhaat olen oppinut Marco Pierre Whitelta (joo, kun olin pienenä tyttönä hänen opissaan Lontoon huippuravintoloissa). Ei vaan, hän paljasti niksinsä Master Chef Australian eräässä jaksossa, ja niillä vinkeillä risotto onnistuu aina. Hienoin kikka häneltä oli sipulin raastaminen: koostumuksesta tulee suussasulava kun sipuli suorastaan liukenee raastettuna risoton sekaan.

Sitruunarisottoa ja savulohta

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
3 dl risottoriisiä
n. 8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 luomusitruunan raastettu kuori
4 nokaretta voita
n. 1 dl raastettua parmesanjuustoa
(suolaa ja pippuria)
Savulohta

Raasta sipuli juustoraastimella (saat risottoon pehmeämmän koostumuksen). Murskaa valkosipuli. Kuullota sipuleita kattilassa oliiviöljyssä tovi, n. 5 min - kunnes kaikki kitkeryys on haihtunut. Laita toiseen kattilaan vesi ja kasvisliemikuutio ja anna porista kunnes liemikuutio on sulanut veteen. Jätä kasvisliemi liedelle matalalle lämmölle siten että se säilyy kuumana.
Lisää risottoriisi kuullotetun sipulin ja valkosipulin joukkoon. Kuullota kunnes riisi on hieman läpikuultavaa. Lisää kasvislientä pienissä erissä siten että riisi juuri peittyy. Sekoittele koko ajan jotta riisi kypsyy tasaisesti. Kun riisi on sopivan kypsää (ei aivan muhjua vaan pieni purutuntuma) ja koostumus on oikea (löysähköä, ei puuromaista), lisää yhden luomusitruunan raastettu kuori ja sekoita. Laita risoton pinnalle muutama nokare voita. Anna sulaa ja sekoita. Lisää lopuksi parmesanjuustoraaste. Tarkista maku ja lisää halutessasi suolaa pippuria. Tarjoa savulohen kanssa.

Ruokainspiraationa Thaimaa

Tein viikonloppuna ruokaa Thai-inspiraation vallassa. Ei, en ole käynyt Thaimaassa enkä ole menossakaan, mutta juolahtipa mieleen yhdellä Amerikan reissulla nauttimani lounas: ravintola Cheesecake Factoryn "Thai Lettuce Wraps", jossa tarjolle tuli isolla vadilla erilaisia herkkuja, jotka sai itse kääriä salaatinlehtien sisään. Raikasta, ihanaa, herkullista! Ensinnäkin tämä on ihana tapa nauttia ruokaa: pieniä kippoja ja kuppeja täynnä erilaisia makuja, jotka sopivat täydellisesti yhteen. Ja toisekseen,  pieni askartelu ruuan kanssa hyvässä seurassa on tosi kivaa.

Thai-henkisiin salaattikääröihin tarvitset:

- salaatinlehtiä
- tuoretta korianteria
- mungpavun ituja
- raastettua raakaa porkkanaa
- pikkelöytyä kurkkua (ohje ohessa)
- satay-kastiketta (ohje ohessa)
- thaimaalaista dippikastiketta (netistä löytyy lukuisia ohjeita hakutermillä "thai dipping sauce". Minä käytin Martha Stewartin sivuilta löytynyttä reseptiä)
- paistettua broileria (laita maustamattomat broilerinsuikaleet marinoitumaan edellisenä iltana. Mun marinadissa oli: 1 limen mehu puristettuna, 1 punainen chili, 3 valkosipulinkynttä, satay-maustesekoitusta, suolaa, mustapippuria ja seesamiöljyä)

Miten homma toimii: laita kaikki ainekset omiin tarjoiluastioihin. Ota salaatinlehti, ja kääri sen sisään kaikkia yllämainittuja aineksia. Lopputuloksena on herkullisia suupaloja (ja naama, kädet ja pöytä erilaisissa sooseissa, kuten hyvän ruuan kanssa tapana on!).

Pikkelöyty kurkku

Sekoita keskenään 1/2 dl riisiviinietikkaa, 1,5 rkl ruokosokeria, 1,5 rkl kiehuvaa vettä, suolaa, chilihiutaleita ja mustapippuria. Sekoita kunnes sokeri on sulanut nesteisiin. Lisää sekaan 1 kurkku: leikkaa esim. juustohöylällä leveitä suikaleita. Anna kurkun pikkelöityä n. 10 min. Siivilöi mausteliemi pois ja laita kurkut tarjoiluastiaan.

Satay-kastike

n. 1,5 dl maapähkinävoita
n. 1 limen mehu
n. 2 dl kookosmaitoa
n. 1 rkl soijakastiketta
n. 1 tl ruokosokeria
n. 1 valkosipulinkynsi  murskattuna
n. 1 rkl seesamöljyä
2 tl sambal oelekia (tai oman chilikestävyyden mukaan)
1/2 dl paahdettuja maapähkinöitä rouheena (osa kastikkeen joukkoon ja loput koristeeksi)

Laita kaikki ainekset kasariin. Kookosmaitoa ei kannata laittaa kerralla, vaan lisäillä useammassa erässä. Keitä seosta miedolla lämmöllä ja lisäile kookosmaitoa kunnes seos on haluamasi paksuista. Resepti on suuntaa-antava, itse heitän seokseen kaikkia aineksia pikkuhiljaa maistelemalla, jotta saan omaan makuuni sopivan satay-kastikkeen. Lisää lopuksi kastikkeen joukkoon rouhitut maapähkinät. Laita kastike tarjoiluastiaan, ja nakkaa pinnalle koristeeksi loput rouhitut maapähkinät.

Aamiaistestissä Lapland Hotel Tampere

Olenkohan kertonut että olen aamiaishifistelijä? Suomeksi se tarkoittaa että olen äärimmäisen nirso aamiaisen suhteen. Söisin viikonloppuisin mieluusti aamiaista kodin ulkopuolella, mutta miksi, oi miksi, mieluisia paikkoja on niin hankala löytää Tampereelta? Pelkkä sämpylä ja kahvi ei minulle riitä, varsinkaan kun en juo kahvia, ja harvasta paikasta saa niin äärimmäisyyksiin vietyä sämpylää että se tyydyttäisi aamiaistarpeeni. Toisaalta, minut saa kyllä erinomaisen tyytyväiseksi hyvinkin yksinkertaisilla asioilla: tuore leipä hyvillä täytteillä, kylkeen vastatehty, täynnä makua oleva smoothie (pakko kysyä: miksi, oi miksi, niin monessa paikassa tuputetaan aamun ensimmäisille asiakkaille jotain eilisen jämä-smoothieta? Tai sitten täysin mautonta litkua joka muistuttaa enemmän maitolasillista kuin smoothieta - terveiset vaan yhdelle ABC:lle jossa "mansikkasmoothien" sekaan oli raaskittu laittaa ehkä kaksi maksikkaa. Jotain rajaa prkle terveisin nimimerkki "smoothienatsi").

No niin, palataanpa asiaan. Muutamia takuuvarmoja paikkoja Tampereelta löytyy: Kauppahallissa Ravintola Neljän Vuodenajan aamiainen on mahtava (croissant, hilloa, tuorepuristettua appelsiinimehua ja Eggs Benedict), samoin Kauppahallissa Ohanan aamiaispannukakut (en ole käynyt vähään aikaan - saahan niitä vielä, saahan?).

Oma lukunsa on sitten hotellien aamiaiset. Tampereen hotelliaamiaisista olen testannut suurimman osan. Johtuukohan siitä että olen tulossa vanhaksi, vai mistä, mutta niin se vaan on että hotelliaamiaisissakin laatu tuntuu nykyään tärkeämmältä kuin määrä. Perus-Cumulus-aamiainen valtavine leikkelevateineen ja edam-röykkiöineen ei vaan enää nappaa - ihan sama vaikka maksaisi 2 markkaa ja ruokaa saisi vetää niin paljon kun haluaa. Loppiaisena aamiaistestiin pääsi Lapland Hotel Tampereen (Yliopistonkatu 44) aamiainen, joka edustaa toista suuntausta: pientä ja tyylikästä - laatua eikä määrää.

Ruoka on esillä kauniisti pienillä vadeilla, kipoissa ja kupeissa. On erikoisuuksia (poro-mustamakkara) ja luxusta (kokki paistamassa omeletteja ruokailijan toiveen mukaan). Omat suosikkini aamiaistarjoomuksista olivat leipäjuusto kera lakka-appelsiinihillon (superhyvä yhdistelmä!), omeletti kera juuston ja karamellisoidun sipulin (maistui mahtavalta tuoreen leivän ja graavilohen kanssa) sekä jälkiruokapöydän omenapiirakka. Aamiaisen hinta oli 17 euroa - sanoisin että lähes hintansa väärti. Miinusta tuli hieman vetisestä ja mauttomasta smoothiesta (hahaa, mikä smoothiepoliisi musta on tullut?!?) ja siitä että tällaiselle ei-punaisen-lihan-syöjälle valikoima oli hieman suppea. Jos olet kaikkiruokainen lihansyöjä, aamiainen on taatusti hintansa väärti - seuralainen kehui pekonia täydellisesti paistetuksi.

Vuoden parhaat: suklaajuustokakku, Japani ja Menton

Ihanaa uutta vuotta sinulle, lukijani! Vuosi alkaa olla päätöksessään, ja tsekkasin huvikseni blogitilastoja. Vuoteen mahtui 36 kirjoitusta: vuosi alkoi blogin kannalta hitaasti - vasta toukokuussa - mutta sen jälkeen tekstejä onkin syntynyt tasaiseen tahtiin niin matkoista, juustokakuista, ruuasta kuin Tampereen ihmeistäkin. Tämän vuoden teksteistä luetuimmat olivat:

1. Maailman paras juustokakku (tein tätä kakkua vuoden aikana ainakin viiteen eri kertaan hieman eri makuvariaatioilla. On se mahtava kakku!)

2. Matkavinkit Japaniin (nähdä Japani kirsikankukkien aikaan - tämä oli maailman paras syntymäpäivälahja itselleni)

3. Matkavinkit Mentoniin Ranskan Rivieralle (tunnelmallinen Menton oli erinomainen kesälomakohde)

Kiitos kuluneesta vuodesta ja inspiroivaa vuotta 2017!

 

 

 

 

 

 

Pistaasi-suklaakeksit ja muita syötävän hyviä lahjoja

Mun jouluperinteisiin kuuluu erilaisten suklaa- ja pähkinäkeksien valmistaminen. En ole piparkakkujen ystävä, ja jossain vaiheessa hoksasin että mikä pakko mun on niitä jouluna puputtaa - miksen tekisi keksejä joista oikeasti tykkään. Valmistan keksejä monta pellillistä: osa menee läheisille lahjaksi, osa itselle jouluajan herkutteluun. Vakiokamaa ovat amerikkalaiset suklaakeksit joita teen hyväksihavaitulla, jo 20 vuotta käytössäni olleella reseptillä. Joka vuosi testaan myös jotain uutta reseptiä. Tänä vuonna kokeiluun päätyi pistaasikeksit, joiden resepti löytyi K-ruoka -sivustolta.
Itsetehdyt keksit ovat ihana (ja himoittu) lahja!
Ps. Löydät aikaisemmasta postauksestani lisää joulukeksien reseptejä, mm. alemmassa kuvassa näkyvien valkosuklaacookiesien ohjeen!

Pistaasi-suklaakeksit

125 g pistaasipähkinöitä
200 g voita
1 1/2 dl fariinisokeria
1 kananmuna
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Kuori pistaasipähkinät ja leikkaa ne veitsellä rouheeksi.
Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita jauhot, leivinjauhe, vanoljasokeri ja 1/2 dl pistaasipähkinörouhetta keskenään ja sekoita taikinaan. Anna taikinan kovettua jääkaapissa noin 30 minuuttia. Ota taikinasta reilu pikkulusikallinen taikinaa ja pyöritä palloksi. Laita pallot leivinpaperin päälle ja litistä niitä hieman. Paista 175 asteessa n. 10 minuuttia.
Koristele keksit kun ne ovat täysin jäähtyneet.
Koristelu:
Paloittele suklaa kulhoon ja sulata mikrossa n. 20 sekuntia kerrallaan. Sekoita välillä jotta suklaa sulaa tasaisesti. Kasta keksit osittain suklaaseen ja nosta leivinpaperin päälle. Ripottele suklaan pinnalle pistaasipähkinärouhetta.

Pistaasi-suklaakeksit

Valkosuklaacookies

Turkkilaiset täytetyt kanaleivät ja tzatzikia

Hain viikonloppuna ruokainspiraatiota turkkilaisesta ruokakaupasta. Suosikkini Tampereella on Alanya Oriental Market Puutarhakadulla (Puutarhakatu 14). Etnisissä ruokakaupoissa on mahtava koluta hyllyjä ja ihmetellä purkkeja ja purnukoita. Löysin kaupasta mahtavia tuotteita: turkkilaista leipää, tuoretta minttua, fetajuustoa ja paprikatahnaa. Näistä aineksista syntyi wrappejä turkkilaiseen tapaan. Täytteenä oli paprikatahnalla maustettua broileria, fetaa, salaatinlehtiä ja tzatzikia.
Tzatziki on mahtavan monikäyttöinen kastike, joten oheinen resepti kannattaa laittaa muistiin. Käytän tzatzikia mm. kanatäytteisissä pitaleivissä, ja se sopii myös hyvin kanapihvien höysteeksi (oheen salaattia ja vaikkapa kreikkalaista paistettua juustoa Saganakia - aijai, nyt tuli nälkä!).

Tzatziki

puolikas kurkku
200 g turkkilaista jogurttia
2 valkosipulin kynttä
suolaa
sokeria
tuoretta minttua

Kuutioi kurkku pieniksi paloiksi. Laita palat puhtaan keittiöpyyhkeen päälle ja puristele varovasti osa nesteestä pois. Laita turkkilainen jogurtti tarjoilukulhoon ja sekoita kurkkukuutiot sen joukkoon. Purista 2 valkosipulinkynttä jogurtin sekaan. Mausta suolalla ja sokerilla. Lisää joukkoon tuoretta minttusilppua. Anna mytiintyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Nopeaa arkiruokaa: kylmäsavulohi-pecorinopasta

Tämän päivän ruokainspiraatio lähti pecorinojuustosta. Olin ostanut köntin kyseistä juustoa Lidlistä pari viikkoa sitten ilman sen kummempaa suunnitelmaa sen käyttöön liittyen. Ja tänään tuijotin jääkaapin uumeniin ilman minkäänlaista inspiraatiota ruuanlaittoon, ja kyseinen pecorino tuijotti minua takaisin, vieressään paketti kylmäsavulohta. Näistä aineksista lautaselle syntyi kylmäsavulohi-pecorinopasta, mukana aavistus sitruunaa. Herkullinen yhden kattilan ihme, jossa ainoa ruuanvalmistustaitoja vaativa osuus on pastan keittäminen.

Kylmäsavulohi-pecorinopasta

250 g pastaa
200 g kylmäsavulohta
150 g pecorinojuustoa
1-2 rkl sitruunalla maustettua rypsi- tai oliiviöljyä (esim. Keijun sitruuna-basilika yrttiöljy sopii tähän erinomaisesti)
Suolaa
Mustapippuria

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä. Pastan kypsymisen aikana valmistele muut ainekset: raasta pecorino ja leikkaa kylmäsavulohi ohuiksi suikaleiksi.
Kun pasta on kypsää, kaada kattilasta keitinvesi pois. Lisää kattilaan pastan sekaan raastettu pecorinojuusto ja sekoita. Lisää loraus sitruunaöljyä, kylmäsavulohisuikaleet ja mausta suolalla ja pippurilla.